Suomi English Русский Chinese 中文 Nederlands Francais Deutsch Ελληνικά In italiano En español Poland ?

Creative Commons License
Tämän teoksen teksti­sisällön käyttö­oikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epä­kaupallinen-Tarttuva 3.0 -lisenssi. Lisätiedot täältä.

Esittely » Filosofia » Newton

Isaac Newton

Isaac Newton (PD)
Tässä muutama lainaus kirjasta Isaac Newton - Jättiläisen hartioilla (toimittajat: Raimo Lehti, Tapio Markkanen ja Jan Rydman, kustantaja: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)

Lainaus sivulta 82:

Newtonin myöhemmissä kirjoituksissa selviää, että alkemia oli johtanut hänet aineen mikrorakenteen teoriaan ja erilaisiin olettamuksiin voimista, jotka saattaisivat vaikuttaa aineen sisällä. Hänen käsityksensä mukaan aine on muodostunut hierarkisesti, sisäkkäisille kuorille järjestyneistä hiukkasista. Mitä syvemmälle aineen sisään mennään, sitä enemmän on hiukkasia suhteessa niitä ympäröivään tyhjään tilaan. Tämän teorian mukaan merkuurisen hengen erottaminen eli transmutaation ensimmäinen vaihe merkitsi suurien kappaleiden rikkomista pienemmiksi rakenneosiksi. Itse transmutaatio tapahtuisi, kun hiukkaset rakenneosien sisäkuorilla järjestyisivät uudelleen. Newtonin näkemyksen mukaan kaikki aineet ovat järjestyneet samoin hierarkisesti niiden sisäisen hiukkasten määrän ja tyhjyyden suhteen mukaan siten, että kulta on hierarkian huipulla raskaimpana ja stabiileimpana aineena. Muuntuminen kullaksi tapahtuu siten, että aineessa oleva tyhjyys vähenee.

Nykypäivänä tiedämme, että Newtonilla oli mielessään vielä paljon kunnianhimoisempi projekti kuin konsanaan Principiassa selvitetty painovoimateoria. Hän halusi ymmärtää kappaleiden väliset vuorovaikutukset ja voimat yhtä hyvin mikro- kuin makrokosmoksessakin. Tämä oli todennäköisesti päämäärä, johon hän niin kuumeisesti pyrki savuavien uunien ääressä 1680 ja 1690-luvuilla. Newton viittaa tämänlaatuiseen projektiin Principian julkaisemattomassa jälkipuheessa.

"Tähän saakka olen kuvannut vain tämän näkyvän maailman systeemiä, joka liittyy helposti havaittaviin suurten kappaleiden liikkeisiin. Näiden lisäksi on kuitenkin lukemattomia muitakin paikallisia liikkeitä, joita ei voi havaita liikkuvien kappaleiden pienuuden takia. Tällaisia ovat esimerkiksi kappaleiden liikkeet kuumissa, käymistilassa olevissa tai mätänevissä aineissa, kasvavissa olioissa, aistielimissä ja niin edelleen. Jos jollakulla on onnea keksiä nämä kaikki, uskaltaisin melkein väittää, että hän on paljastanut kappaleiden koko luonteen niin pitkäle kuin se mekanisten perustekijöiden kannalta on mahdollista."
Lainaus sivulta 83:

LOPUKSI

On kiistämätön tosiasia, että Newton oli vakavasti kiinnostunut alkemiasta luovuutensa ja älyllisten kykyjensä huippuvuosikymmeninä. Hän piti yksinkertaista mekaanista filosofiaa sekä uhkana uskonnolle että riittämättömänä selittämään luonnon aktiiviset ja elävät ilmiöt. Hän etsi alkemiasta ikivanhoja viisauksia mekanistista maailmankatsomusta täydentääkseen. Työskentely alkemian parissa johti hänet aineen mikrorakenteen teoriaan, jonka mukaan hiukkaset olivat hierarkisesti ja keskusta lähestyttäessä tihenevästi järjestyneinä sisäkkäisille kuorille.