Suomi English Русский Chinese 中文 Nederlands Francais Deutsch Ελληνικά In italiano En español Poland ?

Creative Commons License
Tämän teoksen teksti­sisällön käyttö­oikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epä­kaupallinen-Tarttuva 3.0 -lisenssi. Lisätiedot täältä.

Avaruus » Kvasaarit

Kvasaarit

Kvasaari 3C 273 - Kuva: NASA ja ESA (PD)
Käännetty versio


Ehkäpä koko näkyvä maailmankaikkeus siirtyy kokonaisuudessa pois siitä tilasta jossa se nyt on, yhdessä hetkessä, niin että kaikki laajenee/räjähtää saman aikaisesti esim. kaksi kertaa isommaksi?


Ovatko galaksit astetta isomman aineen kokoluokan fotoneja?


Syntyivätkö kvasaarit silloin kun galaksin keskustojen jättimäiset energiakeskittymät ohittivat vastaan tulevia vastaavia keskittymiä läheltä?

Ehkäpä koko näkyvä maailmankaikkeus liikkui astetta isomman aineen kokoluokan galaksin sisällä ensimmäiset 7 miljardia vuotta.

Myös fotonit väistävät vastaan tulevia fotoneja itsestään avautuvilla energia-aalloillaan. Mitä lähempää ohitus tapahtuu, sitä enemmän vastaan tulevasta energiakeskittymästä avautuva energia saa keskittymän
räjähtämään energiaansa eteen sivulle ja sillä energialla väistäminen toiseen suuntaan.


Syntyykö esim. Auringon korona siitä kun Aurinkoa kohti tulevat energiakimput ohittavat läheltä Auringosta avautuvia energiakimppuja? Vai tapahtuuko suoria törmäyksiä?




Vanha versio

Kvasaarit ovat voimakkaita valoilmiöitä, joita havaitaan muistaakseni noin 7-10 miljardin valovuoden päästä, eli nuo voimakkaat valoilmiöt syntyivät samoihin aikoihin, kuin tila alkoi muka laajentua kiihtyvällä vauhdilla nykyfysiikan mukaan. Tilan laajeneminen siten, ettei maailmankaikkeus laajene ulospäin, tulkitaan valon yleisestä punasiirtymästä, ja tuosta valosta on tulkittavissa, että tila alkoi laajentua kiihtyvällä vauhdilla silloin, kun näkyvä maailmankaikkeus oli noin 6 miljardia vuotta vanha. Etteivät vaan liittyisi toisiinsa, kvasaarit ja valon venyminen?

Ajatukseni mukaan galaksien keskustojen jättimäiset mustat aukot, kolmiulotteisesti laajenevat energiakeskittymät ovat siis peräisin käsittämättömän isosta energiakeskittymästä, jossa siis on todella paljon enemmän energiaa kuin näkyvässä maailmankaikkeudessa yhteensä, ja vastaavia käsittämättömän isoja energiakeskittymiä saattoi olla enemmän sillä alueella, missä näkyvä maailmankaikkeus liikkui noin 7-10 miljardia vuotta sitten. Näin kvasaarit ovat voineet syntyä esimerkiksi törmäyksissä vastaan tuleviin energiakeskittymiin tai ehkäpä paremminkin läheltä ohituksiin, jolloin galaksien vauhti ei ole juurikaan hidastunut, mutta energiaa on avautunut sivuille päin todella paljon, ja tällä energialla galaksit (tai ehkäpä astetta isomman aineen kokoluokan fotonit) ovat väistäneet toisiaan.

Kvasaareja ei käsittääkseni havaita nuoressa näkyvässä maailmankaikkeudessa, ja tämä selittyisi niin, että nuoren näkyvän maailmankaikkeuden galaksien keskustat olivat niin energisiä, etteivät vastaan tulleet vastaavanlaiset keskittymät vuorovaikuttaneet eli saaneet meidän näkyvän maailmankaikeuden galaksiemme "siemenistä" avautumaan niin paljoa energiaa, että olisi syntynyt myöhemmin kaukana havaittavia voimakkaita valoilmiöitä eli kvasaareja.

Nyt näkyvän maailmankaikkeuden galaksit ovat päässeet pois näiden käsittämättömän isojen energiakeskittymien (tai ehkäpä astetta isomman aineen kokoluokan tähtien) läheisyydestä. Ajatellaanpa, että olemme tulleet pois astetta isomman aineen kokoluokan galaksin sisältä ja kohtaamme harvakseltaan vastaan tulevia energia-aaltoja, jotka ovat peräisin toisista astetta isomman aineen kokoluokan galakseista. Noissa aalloissa on energiatihentymiä, jotka aiheuttavat esimerkiksi auringonpilkkuja keskimäärin 11 vuoden välein enemmän. Samoin ne voivat aiheuttaa kaasuplaneettojen pilkkuja ja isoja ilmastonmuutoksia maapallolle pitkällä aikavälillä.

Savor

:);):)