Suomi English Русский Chinese 中文 Nederlands Francais Deutsch Ελληνικά In italiano En español Poland ?

Creative Commons License
Tämän teoksen teksti­sisällön käyttö­oikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epä­kaupallinen-Tarttuva 3.0 -lisenssi. Lisätiedot täältä.

Avaruus » Planeetat

Planeetat

Aurinkokuntamme (PD)
Aurinkokunnassa on kivi- ja kaasuplaneettoja.

Käännetty versio

Mitä raskaamman aineen planeetta, sitä syvemmällä Auringosta avautuvassa energiameressä se työntyy kaarevalla radalla pois päin Auringosta.

Uusi planeettalaji

Tähtitieteilijät ovat paikallistaneet useita oudon keveitä kaasuplaneettoja. Ne liikkuvat lähellä tähteään ja kiertävät sen 4-5 vuorokaudessa.

Ajatukseni mukaan Aurinkokunnan kaasuplaneetat työntyvät pois päin Auringosta kauempana kuin kiviplaneetat, koska ovat niin keveitä.

Miksi nämä vielä keveämmät planeetat kiertävät tähteään niin lähellä?

Miksi pioneerluotaimilla havaitaan selittämätön kiihtyvyys kohti Aurinkoa?


Ajatukseni mukaan planeettojen atomit laajenevat ja avautuvat energia-aaltoja. Nämä aallot saavat neutriinot räjähtämään energiaansa kohti planeetan atomien ytimiä. Näin neutriino siirtää liike-energiaansa.


Jossakin vaiheessa kaasuplaneettojen atomit ovat laajentuneet niin kauan aikaa, että niistä avautuvat energia-aallot saavat tönittyä viereisen atomin ytimen helpommin kauemmaksi. Nýt atomien ytimien välissä ei liiku suhteellisesti niin tiheitä energia-aaltoja kuin aikaisemmin.

Tällaisen erittäin keveän kaasuplaneetan atomien ytimien välissä liikkuva neutriino ei kohtaa tiheää energiaa. Sen takia neutriino ei myöskään räjähdä energiaansa paljoa kyseisen planeetan atomien ytimiä kohti.

Nyt laajenevan tähden pinta alkaa saavuttamaan laajenevaa kaasuplaneettaa suhteellisesti. Kaasuplaneetta lähestyy tähteä, liikkumatta sitä kohti. Kunnes asettuu työntymään pois päin tähdestään sen lähellä.

Tässä selitys tälle mysteerille



Vanha versio

Kiviplaneetat muodostuvat tietysti raskaammista atomeista kuin kaasuplaneetat, ja näin kaasuplaneetat myös työntyvät kauempana poispäin auringosta kaarevalla radalla, koska auringosta tulevien fotonien liike-energia siirtyy tehokkaammin kaasuplaneettojen atomeihin ja ketjureaktiona koko planeetan läpi. Eikä kannata unohtaa neutriinoja tässäkään yhteydessä. Nyt uusimmat kaukoputket ovat löytäneet "uuden" planeettalajin eli kaasuplaneettoja, jotka kiertävät tähteään lähellä nopeasti eli noin 4-5 vuorokauden aikana tähden ympäri. Kyseiset kaasuplaneetat ovat jopa neljä kertaa vähemmän tiheitä kuin aurinkokunnan kaasuplaneetat, ja niitä voidaan kuvata ikäänkuin rantapalloiksi, jotka kelluvat veden pinnalla, kun taas aurinkokunnan kaasuplaneetat ovat kuin jäävuoria, joista näkyisi veden pinnalla vain pieni osa. Käsittääkseni tämäkin on jonkinasteinen mysteeri nykyfysiikalle, mutta ajatukseni olisi voinut ennustaa kyseiset planeetat.

Voisi ajatella, että ajatukseni mukaan kyseisten kaasuplaneettojen pitäisi työntyä poispäin tähdestään vielä kauempana siitä kuin aurinkokunnan kaasuplaneettojen, mutta tähänkin löytyy selitys. Esimerkiksi maapallon ilmakehä ei tempaudu auringosta tulevien energia-aaltojen mukana nopeampaan liikkeeseen, kuin mitä maapallo työntyy poispäin auringosta.

Oleellistahan tässä on se, että esim. fotonit liikkuvat ilmakehän läpi, ja näin fotonien kaikki liike-energia ei siirry ilmakehän molekyyleihin.

Nämä uuden planeettalajin kaasuplaneetat ovat siis ajatukseni mukaan työntyneet aikaisemmin suhteellisesti kauempana tähdestään, kunnes ne räjähdettyään eli laajennuttuaan kolmiulotteisesti riittävästi ovat alkaneet laskemaan tähdestä tulevat fotonit osittain itsensä läpi, ja näin fotonien kaikki liike-energia ei ole enää siirtynyt kyseisiin kaasuplaneettoihin kokonaan. Tästä johtuen kyseisten kaasuplaneettojen liike poispäin tähdestään on hidastunut, ja näin tähden pinta, joka on koko ajan työntynyt poispäin tähden keskustasta, on alkanut saavuttamaan kyseisiä kaasuplaneettoja, kunnes kyseiset pienitiheyksiset kolmiulotteisesti laajenevat kaasuplaneetat ovat asettuneet työntymään poispäin tähdestään tähden lähelle.

Tietysti neutriinoja ei kannata unohtaa tässäkään yhteydessä. Työntyessään esim. Jupiterin läpi, Jupiterin atomien ytimistä avautuvissa energia-aalloissa olevat energiakimput saavat neutriinot räjähtämään energiaa kohti Jupiterin atomien ytimiä ja näin neutriinot siirtävät liike-energiaansa palneettojen atomeihin atomi atomilta. Mitä pienemmällä energialla kaasuplaneettojen atomien ytimet saavat tönittyä toisiaa poispäin toisistaan, sitä vähemmän tiheisiin energia-aaltoihin neutriinot hankautuvat ja sitä vähemmän neutriinot räjähtävät energiaa kaasuplaneetan atomeihin.
Tämä selittää sen miksi vähän tiheät kaasuplaneetat työntyvät poispäin tähdestään niin lähellä tähteä, samalla kun tähti ja planeetta laajenevat kolmiulotteisesti.

Eräs ajatustani tukeva uutinen kertoo, miten massiivinen eksoplaneetta rytmittää emotähtensä tiettyä kaasukerrosta. Kyseinen kaasukerros ei kierrä samaa vauhtia tähden keskustan ympäri, vaan massiivinen eksoplaneetta avautuu sikäli tiheitä/energisiä energia-aaltoja tähteä kohti, että tuo tietty kaasukerros laajenee aina nopeammin silloin, kun planeetta on sillä puolella tähteä. Tämä on samanlainen ilmiö kuin kuun aiheuttama vuorovesi-ilmiö.

Savor

:);):)