Suomi English Русский Chinese 中文 Nederlands Francais Deutsch Ελληνικά In italiano En español Poland ?

Creative Commons License
Tämän teoksen teksti­sisällön käyttö­oikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epä­kaupallinen-Tarttuva 3.0 -lisenssi. Lisätiedot täältä.

Esittely » Filosofia » Feynman

Feynman

Lainaan eräästä Richard Feynmanin puheesta lopun.

Puheen nimi on Tieteen arvo.

"MITÄ SIITÄ" mitä muut ajatelevat kirjasta

sivulta 242 sivulle 244

"Koko menneisyytemme ajan ihmiset ovat yrittäneet selvittää elämän tarkoituksen. He ovat oivaltaneet, että jos toimillemme voitaisiin antaa jokin suunta tai merkitys, se vapauttaisi suuret inhimilliset voimat. Niinpä kaiken tarkoitukselle on annettu erittäin monia selityksiä. Vastaukset ovat kuitenkin kaikenlaisia ja yhden vastauksen kannattajat ovat katsoneet kauhuissaan toiseen uskovia. Kauhu johtuu siitä, että eri kannoilta katsottuna kilpailun kaikki suuret persoonallisuudet ajatuvat väärään ja rajoittavaan umpikujaan. Itse asiassa väärän uskon luomien hirvittävyyksien historia on johtanut filosofit oivaltamaan ihmisen äärettömät ja ihmeelliset kyvyt. Unelma on löytää niille avoin kanava.
Mikä on siis kaiken merkitys? Mitä voimme sanoa olemassaolon mysteerin hälventämiseksi?
Jos otamme kaiken huomioon, siis emme vain sitä, minkä esi-isämme tiesivät, vaan myös kaiken nykyisen tiedon, mitä heillä ei ollut, joudumme mielestäni rehellisesti sanomaan, ettemme tiedä.
Mutta tämän myöntämällä olemme luultavasti löytäneet avoimen kanavan.
Tämä ei ole uusi ajatus, sillä tämä on valistuksen ajan ajatus. Tämä filosofia johdatti ihmisiä, jotka rakensivat nykyisen demokratiamme. Ajatus kuuluu, että kukaan ei oikeastaan tiedä, miten valtaa käytetään, joten on luotava järjestelmä, joka kehittää ja kokeilee uusia ajatuksia ja luopuu ajatuksista, jos se on tarpeen. Yhä uusia ajatuksia tuodaan yrityksen ja erehdyksen kautta toimivaan järjestelmään. Tämä menetelmä syntyi siitä tosiasiasta, että tiede oli jo 1700-luvun lopulla osoittautumassa menestyksekkääksi. Jo silloin yhteiskunnallisesti ajatteleville ihmisille oli selvää, että mahdollisuuksien avaaminen oli tilaisuus ja oli selvää, että että epäily ja keskustelu olivat välttämättömiä tuntemattomuuteen tunkeutumisessa. Jos haluamme ratkaista aikaisemmin ratkeamattomattoman ongelman, joudumme jättämään tuntemattomaan johtavan oven raolleen.

Olemme lähellä ihmislajin alkua. Ei ole järjen vastaista, että haparoimme näissä ongelmissa. Mutta tulevaisuudessa on kymmeniätuhansia vuosia. Velvollisuutemme on tehdä se, minkä osaamme, oppia sen minkä voimme, parantaa ratkaisuja ja siirtää ne seuraaville sukupolville. Velvollisuutemme on antaa tuleville ihmisille vapaat kädet. Ihmiskunnan oikukkaassa nuoruudessa voi tehdä vakavia virheitä, jotka pysäyttävät kasvun pitkäksi ajaksi. Ja teemme näin, jos väitämme saaneemme vastaukset nyt, niin nuorina ja tietämättöminä. Jos tukahdutamme keskustelun ja kritiikin julistamalla, että "tämä on, ystävät, vastaus. Ihminen on pelastettu!" Olemme tuominneet ihmiskunnan pitkäksi ajaksi auktoriteetin kahleisiin ja rajoittaneet sen mielikuvituksemme nykyisiin rajoihin. Tämä on tehty niin monesti.

Velvollisuutemme tiedemiehinä ja tietäen tyydyttävästi tietämättömyyden filosofiasta syntyvän suuren edistyksen, on julistaa tämän vapauden arvo, opettaa, että epäilyä ei tule pelätä vaan tervehtiä ja pohtia, ja vaatia tätä vapautta velvollisuutenamme kaikkia tulevia polvia kohtaan."