Suomi English Русский Chinese 中文 Nederlands Francais Deutsch Ελληνικά In italiano En español Poland ?

Creative Commons License
Tämän teoksen teksti­sisällön käyttö­oikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epä­kaupallinen-Tarttuva 3.0 -lisenssi. Lisätiedot täältä.

Esittely » Filosofia

Ajatukseni filosofiaa

Lainaan Lamarckia suoraan hänen julkaisustaan Eläintieteen filosofia (Philosophie Zoologique), koska teoriaani liittyy hyvin samanlaista filosofiaa:

Monet tässä teoksessa esiin tuotavat uudet ajatuskulut vaikuttavat lukijasta väistämättä ja luonnollisesti heti alkuun torjuttavilta pelkästään siksi, että omaksutuilla käsityksillä on yleensä taipumus torjua uudet, jotka pyrkivät kumoamaan niitä. Koska tämä vanhojen ideoiden voima ensi kertaa ilmaantuvien ideoiden yli on omiaan vahvistamaan hylkäystuomiota, varsinkin jos vähäisinkään intressi tulee asiaan mukaan, seurauksena on, että jos uusien totuuksien löytämisessä luontoa tutkimalla on ollut vaikeuksia, näiden totuuksien tunnustetuiksi saamisen vaikeudet ovat vielä suuremmat.

Nämä vaikeudet, jotka johtuvat eri syistä, ovat pohjimmiltaan yleiselle tietämykselle pikemminkin eduksi kuin haitaksi. Sillä sama ankaruus, joka vaikeuttaa esitettyjen uusien ideoiden hyväksymistä totuuksiksi, saa myös melkoisen määrään erikoisia ja enemmän tai vähemmän houkuttelevia mutta perusteettomia ideoita häviämään unohdukseen pian ilmestyttyään. Toisinaan kuitenkin samoista syistä hylätään tai lyödään laimin loistavia näkemyksiä ja luotettavia ajatuksia. Mutta on parempi että kerran tavoitettu totuus taistelee pitkäänkin saamatta ansaitsemaansa huomiota kuin että kaikki mitä ihmisen palava mielikuvitus tuottaa, otettaisiin hetimiten vastaan.

Mitä enemmän mietin tätä aihetta ja erityisesti niitä monia syitä, jotka voivat muuttaa arvostelmiamme, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että lukuun ottamatta fyysisiä ja moraalisia tosiseikkoja, joita kenenkään vallassa ei ole asettaa epäiltäviksi, kaikki muu on vain mielipidettä tai järkeilyä, ja tiedetään että järkeilyjä voidaan aina vastustaa toisilla järkeilyillä. (Nimittäin tässä moraalisiksi tosiseikoiksi matemaattisia totuuksia, so. sekä laatuja että voimia koskevien laskelmien ja mittausten tuloksia, koska tunnemme nämä asiat järkemme eikä aistiemme ansiosta. Nämä moraaliset tosiseikat ovat samalla positiivisia totuuksia, kuten myös havaittavissamme olevien esineiden olemassaoloon ja moneen muuhunkin puoleen liittyvät tosiseikat.) Niinpä vaikka ihmisten erilaisten mielipiteiden todennäköisyydessä, uskottavuudessa ja arvossakin on ilmeisesti suuria eroja, minusta näyttää siltä että tekisimme väärin moittiessamme niitä jotka kieltäytyvät omaksumasta meidän käsityksiämme.

Onko perustelluiksi myönnettävä vain yleisimmin hyväksytyt mielipiteet? Kokemus osoittaa että ne yksilöt joiden äly on kehittynein ja jotka kokoavat itseensä eniten valistusta ovat kaikkina aikoina äärimmäisen pienenä vähemmistönä. Sitä ei voida kiistää: kun tiedoista on kysymys; todellisuudessa tämä arviointi tosin on hyvin vaikeaa.

Mutta vaikka otettaisiin lukuun ne monet ankarat ehdot, jotka hyvän arvostelman on täytettävä, ei ole kuitenkaan varmaa että näiden ihmisten käsitys, joista yleinen mielipide tekee auktoriteetteja, olisi sekään täysin oikea.

Ihmisellä ei siis todellakaan ole muita varmoja totuuksia, sellaisia joihin hän voisi lujasti luottaa, kuin havaittavissa olevat tosiseikat - mutta ei niistä tehtävät johtopäätökset-, näitä tosiseikkoja ilmentävän luonnon olemassaolo sekä sen osien liikkeitä ja muutoksia hallitsevat lait. Sen ulkopuolella kaikki on epävarmuutta, vaikka jotkin päätelmät, teoriat jne. ovat todennäköisempiä kuin toiset.

Koska ei voida luottaa mihinkään järkeilyyn, mihinkään päätelmään, mihinkään teoriaan, kun näet näiden suorittajat ja laatijat eivät voi olla varmoja että he ovat käyttäneet todella niitä elementtejä joita pitääkin ja pelkästään niitä, ainoatakaan unohtamatta, ja koska varmaa meille on vain aisteihimme vaikuttavien kappaleiden ja niille ominaisten todellisten laatujen olemassaolo sekä vihdoin ne fyysiset ja moraaliset tosiseikat, jotka ovat tunnettavissamme, niin niitä ajatuksia, päättelyjä ja selityksiä, jotka tässä teoksessa tuodaan julki, on pidettävä vain yksinkertaisina mielipiteinä, joita esitän ilmaistakseni sen miten asioiden laita minusta näyttää olevan ja miten tosiasiallisesti saattaisi olla.

Oli miten hyvänsä, antautuessani suorittamaan niitä havaintoja, jotka ovat antaneet aiheen tässä teoksessa esitettäville mietteille, olen nauttinut sitä iloa mitä niiden totuudellisuus on minulle antanut, samoin kuin korvausta rasituksista joita tutkimuksistani ja pohdinnoistani on koittanut; ja julkaistessani nämä havainnot ja niistä johtamani tulokset on päämääräni pyytää valistuneita luonnontutkimusta rakastavia ihmisiä seuraamaan niitä, osoittamaan niitä oikeiksi ja tekemään omalta osaltaan niistä soveliaiksi katsomansa johtopäätökset.
Anto Leikola jatkaa itse näin:

Ehkäpä Lamarckin elämä ei sittenkään ollut niin kovaonnista, kuin hänen ulkonaisten vaiheidensa perusteella voisi ajatella. Vaikka hän varovasti esittikin oppinsa vain eräänä mahdollisuutena, eräinä päätelminä, hän oli itse asiassa vakuuttunut niiden totuudesta.

"Johtopäätökseni näyttävät minusta niin oikeilta ja välttämättömiltä, että vakaan käsitykseni mukaan olisi vaikea esittää parempia niiden tilalle.", hän kirjoitti. Hän oli lähtenyt taisteluun tietoisena siitä, että hän voittaisi ellei aikalaisten niin jälkimaailman silmissä.

Voittajaksi häntä on epäilemättä sanottava, sillä hänen ansionsa evoluutioteorian ensimmäisenä esittäjänä ovat paljon painavammat kuin hänen virheensä evoluution selitysten etsinnässä. Hän sai itse kokea sitä tiedon löytäjän iloa, joka on vain harvoille sallittu.

"Luonnon havainnointi, sen tuotteiden tarkkailu, niiden yleisten ja erityisten suhteiden tutkiminen, joita se on painanut luomustensa piirteisiin, ja vihdoin sen järjestyksen tavoittelu, jonka luonto on saattanut olemaan kaikkialla sekä sen kulun, sen lakien ja niiden äärettömän moninaisten keinojen etsintä, joita se käyttää järjestystään toteuttaakseen, tämä kaikki merkitsee mielestäni, että asetutaan hankkimaan ainoaa varmaa tietoa joka on ulottuvillamme ja lisäksi ainoaa joka voi olla meille todella hyödyksi, ja se merkitsee samalla toteuttajalleen iloa, joka on kaikkein suloisinta ja parasta hyvittämän elämämme väistämättömiä vaivoja."