Suomi English Русский Chinese 中文 Nederlands Francais Deutsch Ελληνικά In italiano En español Poland ?

Creative Commons License
Tämän teoksen teksti­sisällön käyttö­oikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epä­kaupallinen-Tarttuva 3.0 -lisenssi. Lisätiedot täältä.

Fysiikka » Protonit ja neutronit

Protonit ja neutronit

Käännetty/Käännettävä versio

Protonit ja neutronit ovat ajatukseni mukaan samanlaisia kolmiulotteisesti laajenevia energiakeskittymiä, joista avautuu energia-aaltoja, joilla on vielä pienempien kolmiulotteisesti laajenevien energiakeskittymien luonne. Näin protoneihin ja neutroneihin, joille oikeastaan voisimme antaa yhteisen nimen, tulee enemmän energiaa vierellä olevista samanlaisista keskittymistä, jonka seurauksena protonit ja neutronit räjähtävät/avautuvat enemmän energiaa toisiaan kohti, ja tällä energialla ne työntyvät poispäin toisistaan samassa suhteessa kuin laajenevat.

Ne itse muodostuvat erillisistä kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä (kvarkeista), jotka myös avautuvat energia-aaltoja. Myös kvarkit koostuvat vielä pienemmistä kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä jne.

Mitä pienempi erillinen energiakeskittymä atomin ytimessä, sitä tiheämpää energiaa sillä alueella tilassa on. Mitä kauemmaksi laajenevasta energiakeskittymästä energia liikkuu, sitä vähemmän tiheäksi se itse muuttuu, kunnes kohtaa vastan tulevaa tiheämpää energiaa. Tiheämpään vastaan tulevaan energiaan energia palaa "loppuun" ja tempautuu sen mukana toiseen suuntaan.








Vanha versio

Protonit ja neutronit ovat ajatukseni mukaan samanlaisia kolmiulotteisesti laajenevia energiakeskittymiä, joista avautuu energia-aaltoja, joilla on vielä pienempien kolmiulotteisesti laajenevien energiakeskittymien luonne. Näin protoneihin ja neutroneihin, joille oikeastaan voisimme antaa yhteisen nimen, tulee enemmän energiaa vierellä olevista samanlaisista keskittymistä, jonka seurauksena protonit ja neutronit räjähtävät/avautuvat enemmän energiaa toisiaan kohti, ja tällä energialla ne työntyvät poispäin toisistaan samassa suhteessa kuin laajenevat.

Puolessavälissä "pinnalta" kohti keskustaa energia on neljä kertaa tiheämpään käpertynyttä, ja tästä puoleenväliin kohti keskustaa vielä neljä kertaa tiheämpään käpertynyttä energiaa, eli siellä on 16 kertaa enemmän energiaa samankokoisella alueella kuin keskittymän "pinnalla". Ja matkahan voidaan jakaa puoliksi äärettömän monta kertaa, jolloin voimme kysyä, onko näiden kolmiulotteisesti laajenevien energiakeskittyminen keskustassa äärettömän paljon äärettömän tiheään käpertynyttä energiaa.

Raskaiden aineiden atomien ytimissä näitä keskittymiä on enemmän vierekkäin. Keskittymät eivät saa tönittyä toisiaan poispäin toisistaan laajenemista nopeammin kuin harvoin, jolloin kyseessä on atomin puoliintuminen. Raskaiden aineiden atomit puoliintuvat nopeammin, koska niiden keskustassa on enemmän keskittymiä, jotka polttavat toistensa energiaa nopeammin, ja juuri tästä syystä raskaiden aineiden ytimistä avautuukin tiheämpiä energia-aaltoja kuin kevyiden aineiden atomien ytimistä. Sekään ei riitä, koska kolmiulotteisen kiihtyvän laajenemisen takia raskaiden aineiden ytimistä pitää myös avautua koko ajan enemmän ja enemmän energiaa suhteessa kevyiden aineiden atomien ytimiin, jotta raskaat aineet laajenisivat havaittavasti yhtä nopeasti kuin kevyet aineet. Periaatteessa siis raskaiden aineiden energia laajenee nopeammin, ja tämän takia kaikki aineet laajenevat meille kiihtyvällä vauhdilla säilyttäen olomuotonsa ja tilavuutensa ihmisen näkökulmasta katsottuna pitkiäkin aikoja.

Oheisessa videopätkässä kerron, miten ns. protonit ja neutronit ovat aina laajentuneet kiihtyvällä vauhdilla. Sinusta tämä ajatus varmasti tuntuu todella vaikealta hyväksyä, vaikkakin tämän voi ymmärtää. Jos olen oikeassa, muista, että ihmiset olivat koko lailla samassa tilanteessa noin 500 vuotta sitten, kun Kopernikus ja Galilei mullistivat maailmankuvamme. Aurinko näyttää kiertävän meitä, mutta ei kierrä. Maan pinnalle putoavat esineet näyttävät liikkuvan kohti maapallon keskustaa, mutta tämän uuden ajatuksen mukaan myös ne työntyvät pudotessaan poispäin maapallon keskipisteestä, mutta hitaammin kuin maan pinta, jolloin esineet vain näyttävät liikkuvan kohti maapallon keskustaa pudotessaan kohti maan pintaa.


Käännetty englanniksi